4. Kuvan valoisuuden muokkaus

4.1 Kuvan kirkkaus ja kontrasti

- Kuva olisi muuten hyvä, mutta se on hiukan liian pimeä.

Kuulostaako tutulta? "Pimeän" voi tuossa virkkeessä korvata vaikkapa "ylivalottuneella" tai  "harmaalla". Kuva voi olla myös rakeisen näköinen - silloin puhutaan "kohinasta". Näissä tilanteissa on useimmiten ollut ongelmana kuvaustilanteen valaistus ja/tai kuvan valotus (engl. exposure).

Kuvien valoisuuden muokkaamiseen on useita työkaluja. Näistä yleisimmät ovat:

1. kirkkaus ja kontrasti (brightness and contrast)
2. tasot (levels)
3. käyrät (curves)

Työkalut eroavat toisistaan sen mukaan, miten yksityiskohtaisia säätöjä niillä voidaan tehdä, ja mitä asioita ne painottavat. Samoilla työkaluilla voidaan saada aikaiseksi myös efektejä silloin, kun käytetään erityisen voimakkaita säätöjä.

Vinkki: Työkalujen yhteydessä on useimmissa kuvankäsittelyohjelmissa mahdollista käyttää esikatselua (preview). Näin muutosten vaikutukset kuvaan voi nähdä ennen niiden hyväksymistä.

Kirkkaus ja kontrasti -työkalu

Erilaisista kuvan valoisuuden muokkaukseen tarkoitetuista työkaluista yksinkertaisin on kirkkauden ja kontrastin muokkaus (brightness and contrast). Siinä muokataan yleensä kuvan kaikkia valoisuustasoja yhtä aikaa.

• Kuvan kirkkauden lisääminen tällä työkalulla muokkaa kuvan jokaista pikseliä yhtä paljon. 
• Kontrastin lisääminen tällä työkalulla lisää tummien ja vaaleiden pikselien  välistä eroa. 

Käytännössä työskennellessä on helppo huomata, että kirkkautta ja kontrastia on usein hyödyllistä muokata samanaikaisesti.

Työkalu soveltuu parhaiten valoisuudeltaan keskisävyisten kuvien muokkaukseen. Kun työkalu muokkaa kuvan jokaista pikseliä yhtä paljon, niin kuvaa vaalennettaessa sen vaaleimmat alueet voivat ns. palata puhki eli muuttua täysin valkoisiksi. Jos kuvassa on siis jo valmiiksi hyvin vaaleita kohtia, tämä työkalu ei ole paras vaihtoehto.

Tässä on esimerkki kuvasta, jota pelkkä koko kuvan kirkkauden ja kontrastin säätö tuskin auttaisi: ikkunoista tuleva valo on jo polttanut puhki osan kuvasta sen ottamishetkellä ja kirkkauden lisääminen vain pahentaisi tilannetta. Jos siis halutaan  saada kuvan henkilöt paremmin esille, pitää turvautua muihin työkaluihin. Toisaalta kuva on omalla tavallaan tunnelmallinen muokkaamattakin!

Kuva: Jimmy Ohio / Flickr (CC BY-NC 2.0)

Vinkki: Photoshopissa muokkaukset kannattaa tehdä lisäämällä kuvaan säätötaso (valikosta Layer > New Adjustment Layer), jolloin muokkauksia on helpompi muokata vielä jälkikäteen. Kun kuvan lisäksi tallentaa ohjelman omassa PSD-tiedostomuodossa, niin tiedoston voi tallentaa ja sulkea, mutta tehtyjä muokkauksia voi silti vielä myöhemmin perua tai tehdä uudelleen toisella tavalla.

Tehtävä 4.1

• Valitse kuva, jonka valoisuus mielestäsi kaipaa korjausta. 
• Luo kuvasta kopio ja tallenna se uudella nimellä. 
• Muokkaa kuvan valoisuutta käyttäen kirkkauden ja kontrastin säätöä.  Pyri realistiseen laadukkaaseen lopputulokseen. Vältä siis voimakkaita efektejä.

Samaa kuvaa käytetään myös kahdessa seuraavassa tehtävässä. Palauta tehtävät 4.1-4.3 samassa blogipostissa.

4.2 Kuvan valoisuuden muokkaus käyttäen tasoja (levels)

Tasoja (levels) muokkaamalla on mahdollista säätää kuvan valoisuutta jo paljon edellä esiteltyä kirkkautta ja kontrastia tarkemmin. Apuna tässä on histogrammi eli kuvaaja, joka näyttää, miten kirkkaudeltaan tummat ja vaaleat pikselit ovat jakautuneet kuvassa. Mitä korkeampi palkki, sitä enemmän juuri sen valoisuusasteen pikseleitä kuvassa on.

Lumista vuoristomaisemaa esittävässä kuvassa on eniten valoisuudeltaan vaaleita ja keskisävyisiä pikseleitä. Histogrammissa näkyy korkein piikki varsin vaaleiden pikselien kohdalla - juuri tuon valoisuuden pikseleitä on kuvassa siis entien.
Kuva: Sylenius / Wikimedia Commons. CC BY-SA 3.0.

Karkeasti yleistäen voidaan tasojen muokkauksen tavoitteena pitää tummien ja vaaleiden pikselien jakautuminen histogrammissa niin, että kuvaaja muistuttaa normaalijakaumaa eli Gaussin käyrää, jossa pikseleitä on eniten keskisävyissä ja vähiten ääripäissä.  

Muokkaus tapahtuu ääripäitä ja keskipistettä liikuttamalla. 

Tässä kuvassa pikselit ovat painottuneet valoisuudeltaan tummiin sävyihin. Jotta kuvasta saataisiin valoisuudeltaan kirkkaampi, sen valoisa ääripää (oikeanpuoleisin piste) on tuotu keskelle histogrammia, eli kohtaan, jossa kuvaaja päättyy. Keskipistettä on puolestaan siirretty vasemmalle.
Kuva: carol / Wikimedia Commons

Joko olet hämmentynyt? Tasojen käyttöä valaisee kenties tekstiä paremmin video. Vaihtoehtoisesti voit myös kurkistaa Gimpin verkkosivuilta löytyvän esimerkkikuvauksen.

Geoff Lawrencen 6 minuutin videossa on esitelty ja selitetty tasojen käyttö kuvankäsittelyssä:

Tehtävä 4.2

• Ota tehtävässä 4.1 käyttämäsi kuva - siis muokkaamaton versio.
• Luo siitä kopio, jonka tallennat uudella nimellä.
• Muokkaa kuvan valoisuutta käyttäen tasoja.  Pyri realistiseen laadukkaaseen lopputulokseen. Vältä siis voimakkaita efektejä.

Samaa kuvaa käytetään myös kahdessa seuraavassa tehtävässä. Palauta tehtävät 4.1-4.3 samassa blogipostissa.

4.3 Kuvan valoisuuden muokkauks käyttäen käyriä (curves)

Käyriä (curves) käyttämällä voidaan muokata juuri sen valoisuustason pikseleitä kuin halutaan. Kirkkautta ei kuvaakaan vaaka-akseli, vaan vinokäyrä. Säädettäviä pisteitä ei olekaan kolme, kuten edellisessä työkalussa, vaan niin monta kuin niitä haluaa asettaa. Työkalua käytetään tarttumalla käyrän pisteisiin ja liikuttamalla niitä haluttuun suuntaan.

GIMPin Curves-työkalu. Vinokäyrä edustaa kuvan kirkkautta, vaaka-akseli kuvan nykyisiä sävyjä (input), pystyakseli uusia sävyjä (output). Jos käyrän jotain pistettä liikuttaa ylöspäin, se muuttaa kyseiset pikselit vaaleammiksi, jos taas alaspäin, niin tummemmiksi. Myös päätepisteitä voi siirtää.

Seuraavassa videossa käytetään käyriä yksinkertaiseen valoisuuden muokkaukseen GIMP-ohjelmassa.

GIMP Curves Tutorial 1: Brightening Photos

Sekä tasoja että käyriä voidaan käyttää myös värien muokkaamiseen kuvan ollessa esim. liian punainen, sininen tms. Tästä lisää seuraavassa osiossa... :)

Tehtävä 4.3

• Ota tehtävässä 4.1 käyttämäsi kuva - siis muokkaamaton versio.
• Luo siitä kopio, jonka tallennat uudella nimellä.
• Muokkaa kuvan valoisuutta käyttäen Käyrät-työkalua.  Pyri realistiseen laadukkaaseen lopputulokseen. Vältä siis voimakkaita efektejä.

Nyt sinulla on neljä kappaletta samaa kuvaa: alkuperäinen kuva ja kolme muokattua versiota.

Palauta tehtävät 4.1-4.3 kirjoittamalla blogiposti, jossa on mukana sekä alkuperäinen kuva että muokatut versiot, siis yhteensä neljä kuvaa. Kerro myös,

• miltä työkalujen käyttö tuntui (esim. oliko jokin erityisen haastavaa), ja 
• miten muokkaus mielestäsi onnistui.

Tehtävä 4.4

Nyt voit keskittyä soveltamaan taitojasi uuteen kuvaan. Valitse muokattavaksi kuva, jonka valoisuuteen et ole tyytyväinen, esimerkiksi tehtävässä 1.1 käyttämäsi kuva. Kuva voi olla

• itse ottamaasi kuva
• Wikimedia Commons -sivustolta valitsemaasi kuvaa, jota saa muunnella (kuvasivulta ei löydy kieltoa, esim. No Derivative Works tai No derivatives)
• jokin muu kuva, jonka muunteluun ja julkaisuun sinulla on lupa

Toimi seuraavasti:

• Luo kuvasta kopio ja tee siitä harmaasävykuva. 
• Muokkaa erikseen kuvan molempia versioita, värillistä ja harmaasävykuvaa. 
• Käytä kuviin edellä esitellyistä työkaluista joko tasoja tai käyriä.

Palauta tehtävä kirjoittamalla sitä blogiposti, jossa on mukana alkuperäinen kuva sekä värillisenä että harmaasävyversiona ja muokatut versiot molemmista, siis yhteensä neljä kuvaa. Kerro myös,

• mitä teit kuvalle (mitä työkaluja käytit ja missä ohjelmassa) ja
• mitä eroja huomasit värillisen ja harmaasävykuvan muokkauksessa.