1. Digitaalinen kuva ja kuvankäsittelyohjelmat

1.1 Digitaalinen kuva

Jiuck / Flickr. CC BY-NC-SA 2.0.

Tällä kurssilla perehdymme digitaalisten kuvien käsittelyyn, joten tuntuu luonnolliselta aloittaa digitaalisen kuvan perusominaisuuksista. Tässä osiossa siis:

• bittikarttakuva vs. vektorigrafiikkakuva
• kuvan koko
• resoluutio
• tiedostomuodot
• (ja lopuksi pieni lämmittelytehtävä)

Digitaalinen kuva on aina joko bittikarttakuva tai vektorigrafiikkakuva

Kaikki digikameralla otetut tai skannatut kuvat ovat bittikarttakuvia. Bittikarttakuva eli rasterikuva koostuu neliömäisistä kuvapisteistä eli pikseleistä.

Vektorigrafiikkakuva puolestaan muodostuu matemaattisesti määritellyistä geometrisista muodoista. Vektorigrafiikkakuvia luodaan pääasiassa piirto-ohjelmilla, ja niitä käytetään usein logojen tai piirroskuvituksen tekemiseen.

Vektorigrafiikkakuvaa voi suurentaa loputtomiin ilman, että sen laatu kärsii. Bittikarttakuvasta taas on mahdollista saada huonolaatuinen suurentamalla sitä liikaa.

Bittikarttakuvan ja vektorigrafiikkakuvan ero havainnollistuu hyvin erityisesti silloin, kun kuvaa suurennetaan.
Kuva: Darth Stabro / Wikimedia Commons. CC BY-SA 3.0.

Tiedostomuodot

Digitaalisen kuvan tiedostomuoto ei ole yhdentekevä. Tiedostomuoto vaikuttaa mm. kuvan laatuun, käyttö- ja julkaisumahdollisuuksiin sekä tiedostokokoon. Kurssin edetessä kohtaamme erilaisia kuvatiedostomuotoja, mutta bittikarttakuvissa tärkemmät ovat:

JPEG, JPG

• yleisin valokuvien tallentamiseen käytetty tiedostotyyppi
• toistaa yli 16 milj. väriä
• tyypillinen kuvien digitaalisessa julkaisussa
• pakattu tiedostomuoto - jokainen tallennus hävittää informaatiota

PNG

• soveltuu valokuvien tallentamiseen
• nousemassa jopa JPG-tiedostomuotoa suositummaksi verkkojulkaisussa
• toistaa biljoonia värejä
• tukee läpinäkyvyyttä

TIFF 

• soveltuu hyvin kuvien pitkäaikaissäilytykseen ja muokkaamiseen
• tyypillinen kuvien tallennukseen painotuotteita varten
• toistaa miljoonia värejä
• mahdollisuus tallentaa myös pakkaamattomana, jolloin kuvainformaatiota ei katoa
• suuri tiedostokoko

GIF

• soveltuu erityisesti yksinkertaisten piirrosten ja kaavioiden tallentamiseen
• tukee läpinäkyvyyttä
• toistaa 256 väriä

(Jos läpinäkyvyys ei sano vielä mitään, ei huolta, käsittelemme asiaa kurssin puolivälin tienoilla.)

Olet ehkä kuullut myös RAW-kuvista? Kyse ei ole samanlaisesta tiedostomuodosta kuin edellä mainitut jpegit kumppaneineen, vaan suoraan digikamerasta saatavasta raakadatakuvasta, jota vain osa kuvankäsittelyohjelmista tukee. Eri kameravalmistajilla on omat tiedostomuotonsa RAW-kuville. Monet ammattikuvaajat käsittelevät kuvia ensisijaisesti tässä muodossa, sillä RAW-kuvien muokkaus mahdollistaa valoisuuden ja värien muokkauksen jopa pikseli kerrallaan.

Eri kuvankäsittelyohjelmilla on myös omia tiedostomuotojaan, joita käytetään työskentelyn välivaiheiden tallentamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi GIMPin XCF ja Adobe Photoshopin PSD. Nämä tiedostotyypit eivät luonnollisestikaan sovellu julkaisuun, sillä ne esim. eivät avaudu verkkoselaimessa.

Kuvan koko

Kuvan koolla voidaan tarkoittaa

• kuvan fyysistä kokoa painettuna
• kuvan kokoa näytöllä 
• kuvan tiedostokokoa

Kuvan fyysistä kokoa painettuna ilmaistaan perusmittayksiköillä. Painojulkaisuissa käytetään usein millimetrejä ilmaisemaan kuvan kokoa.

Kuva: Miia Lehtola

Kuvan koko näytöllä ilmaistaan aina pikseleinä (mittayksikön lyhenne px). Esimerkiksi viereisessä syksyn lehteä esittävässä kuvassa on vaakatasossa vierekkäin 100 px ja pystysuunnassa 70 px. Tällaisen kuvan koko voidaan ilmaista muodossa: 100 x 70 px.

Kuvan tiedostokoko riippuu useista tekijöistä: tiedostomuodosta, resoluutiosta, väriavaruudesta ja muista kuvan ominaisuuksista. Esimerkiksi harmaasävykuva on tiedostokooltaan pienempi kuin vastaava värikuva. Tiedostokokoa ilmaistaan tavuina (lyhenne B), vielä yleisemmin kilotavuina (1 KB = 1 000 bittiä) tai megatavuina (1 MB = 1 000 000 bittiä).

Resoluutio

Kuvan tarkkuus eli resoluutio kertoo, miten paljon kuvassa on pikseleitä tietyllä matkalla - siis pikselitiheyden. Resoluution yksikkönä käytetään yleensä lyhennettä ppi (pixels per inch), jolloin arvo kertoo pikseleiden määrän tuumaa kohden.

Resoluutio kertoo paljon kuvan laadusta. Mitä suurempi resoluutio, sitä enemmän kuva kestää suurennusta ilman, että sen laatu kärsii. Jos kuvaa suurennetaan liikaa, se lopulta pikselöityy eli yksittäiset pikselit alkavat erottua, kuten alla on tapahtunut kuvan osan suurennokselle.

 

Kuva: Tanja Välisalo

Resoluutiota voidaan jälkikäteen vielä pienentää, mutta resoluution suurentaminen ei enää paranna kuvan laatua. Esimerkiksi skannatessa kuvia on siis tärkeää valita riittävän suuri resoluution jo skannausvaiheessa. Kuvan laadun ja resoluution suhteesta lisää seuraavissa osioissa!

Myös erilaisten laitteiden näytön kokoa kuvapisteissä mitattuna nimitetään usein resoluutioksi. Tietokoneen näytön tyypillinen resoluutio on nykyisin vähintään 1280 x 1024 px. Kuva, jonka leveys on 1280 px, olisi siis täsmälleen tällaisen näytön levyinen.

Tehtävä 1.1. 

Julkaise blogissa kuva, joka mielestäsi kaipaisi parantelua tai jota haluaisit muokata.

Kerro kuvasta sen tekniset perustiedot, vähintäänkin

• kuvan leveys ja korkeus,
• tiedostomuoto ja
• tiedostokoko,
• kenties myös resoluutio.

Voit käyttää tehtävässä

• itse ottamaasi kuvaa
• Wikimedia Commons -sivustolta valitsemaasi kuvaa
• jotain muuta kuvaa, jonka julkaisuun sinulla on lupa

Muista mainita kuvan tekijän tiedot: nimi, julkaisu tai verkkosivuston nimi, jolta kuva on peräisin, ja mahdollinen CC-lisenssi, sekä linkit sivustolle ja lisenssiin. Voit katsoa mallia tämän sivun kuvien tekijätiedoista.

Kerro myös, millaista parantelua kuva mielestäsi tarvitsee tai miten haluaisit sitä muokata.

Jos jokin seikka kuvatiedostojen ominaisuuksissa jäi askarruttamaan tai epäselväksi, niin kerro siitäkin!

Voit tutkia kuvan tietoja verkkoselaimessa klikkaamalla kuvaa hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla avautuvasta valikosta kohdan Näytä kuvan tiedot, Tarkastele elementtiä tms. Tietokoneellesi tallennetun kuvan kohdalla saat tietoja esille samalla tavalla, kun klikkaat tiedoston kuvaketta (tällöin valikon kohta on nimeltään Ominaisuudet / Properties).

1.2 Kuvankäsittelyohjelmat

3eCheval / Flickr, CC BY-NC-ND 2.0.

Digitaalisten kuvien luomiseen ja muokkaamiseen tarvittavia grafiikkaohjelmia on pääsääntöisesti kahdenlaisia:

• piirto-ohjelmia, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti vektorigrafiikkakuvien laatimiseen (esim. Adobe Illustrator, Corel Draw)
• kuvankäsittelyohjelmia, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti valmiin kuvamateriaalin muokkaamiseen (esim. Adobe Photoshop, GIMP, Corel Paint Shop Pro)

Tällä kurssilla käytetään ensisijaisesti kuvankäsittelyohjelmia. Seuraavassa on vinkkejä ohjelman valintaan ja sen käytön tukeen ja ohjeisiin.

Voit itse valita, mitä kuvankäsittelyohjelmaa käytät. Hyvän kuvan mahdollisuuksien kirjosta saa englanninkielisen Wikipedian kuvankäsittelyohjelmien vertailusta.

Opettajalta saat tukea ja neuvoja ensisijaisesti kahteen ohjelmaan:

GIMP

• ilmainen, asennuspaketit löytyvät  Windows-, Mac- ja Linux-käyttöjärjestelmille
• asennettu yliopiston kaikkiin mikroluokkiin

Adobe Photoshop

• maksullinen, hankittavissa myös tilausmallilla, jossa kuukausimaksu (opiskelijahinta erikseen!)
• asennettu kampuksella muutamiin mikroluokkiin ainakin osalle koneista (esim. X328, osa koneista luokassa AgC313.3)
• yleisesti käytössä ammattimaisessa kuvankäsittelyssä

Jos käytät ensisijaisesti jotain muuta ohjelmaa, niin voit toki kysyä apua niihinkin!

Internet on pullollaan erilaisia ohjeita ja tutoriaaleja kuvankäsittelyohjelmien käyttöön. Mistä kannattaisi lähteä liikkeelle?

Valmistajan ohjeet

Ohjelmistovalmistajan omat ohjeet ovat kuitenkin lähes aina hyvä lähtökohta. Ohjelmistojen päävalikoista ohjeet löytyvät yleensä nimellä Help. Lisäksi valmistajan verkkosivuilla on usein lisämateriaalia. Hyvä esimerkki ovat monille jo tutut Microsoft Office -ohjelmistoperheen ohjeet ja ohjevideot.

GIMPin sivuilla on varsin kattava dokumentaatio, jossa on ohjeet kaikkien työkalujen peruskäyttöön. GIMPin kaltaisten ilmaisohjelmistojen dokumentaatio ja ohjeet perustuvat usein vapaaehtoistoimintaan, eivätkä välttämälttä ole yhtä aukottomat tai ilmesty yhtä nopeasti uuden ohjelmistoversion myötä kuin kaupallisissa ohjelmistoissa. Kaikki perustoiminnot on kuitenkin käyty läpi. Gimp.org-sivustolla on myös runsaasti erilaisia tutoriaaleja, joissa ohjelman työkaluja sovelletaan erilaisiin tarpeisiin.

Adobe Photoshopin ohjeet löytyvät ohjelmistovalmistajan sivuilta.

Harrastajat avuksi

Joskus valmistajan ohjeet ovat kuitenkin liian "teknisiä" tai eivät anna riittävän nopeaa vastausta silloin, kun on kyse työkalujen soveltamisesta johonkin käytännön ongelmaan, vaikkapa "miten poistetaan tummat silmänaluset?" Silloin muiden harrastajien (ja ammattilaisten) apu on korvaamatonta.

Hyvä lähtökohta voivat olla YouTubessa julkaistut tutoriaalivideot. Kirjoita hakusanaksi vaikkapa GIMP tai Photoshop. Jos haluat yksittäisten videoiden sijaan löytää suosittuja tutoriaalien tuottajia, valitse hakutulossivun yläosasta Suodattimet-kohdasta vaihtoehto Kanavat. Esimerkiksi Photoshopin käyttöön on runsaasti ohjevideoita myös Adoben omalla YouTube-kanavalla.

Tehtävä 1.2

Valitse kuvankäsittelyohjelma, jota käytät tämän kurssin tehtävissä. Tutustu ohjelman käyttöliittymään ja perustoimintoihin:

• millainen käyttöliittymä ohjelmassa on (Photoshopissa nimeltään työtila)
• miten ohjelmassa avataan, luodaan ja tallennetaan tiedostoja
• miten ohjelmassa tallennetaan tiedosto toiseen tiedostomuotoon

Käytä apuna ohjelmistojen omia ohjeita, esim.

• GIMP: työtila ja työkalut, tiedostojen avaaminen ja tallentaminen, toimintojen peruminen
• Adobe Photoshop: työtila, työkalut, tiedostojen tallentaminen, toimintojen peruminen - tai Get to know Photoshop -tutoriaali, joka sisältää useimmat edellisistä