10. Tasot (Layers) kuvankäsittelyssä

10.1 Tasot

GIMPin Layers-ikkuna. Kuvassa on kolme tasoa, jotka ovat
kaikki näkyvissä (eli silmäkuvake on näkyvissä

jokaisen tason nimen edessä). Päällimmäisenä kuvassa

on taso, joka on Layers-ikkunnassa ylimpänä:

Dinosaur_comic_right.png.

Alimmaisena kuvassa on taustaväritaso (Background),

joka on vielä tyhjä.

Olemme jo aiemmin kurssilla puhuneet tasoista (levels). Kuvankäsittelyssä tunnetaan kuitenkin myös toisenlaisia tasoja (layers), jotka ovat olennainen osa edistyneempää kuvankäsittelyä.

Tasot mahdollistavat

• objektien lisäämisen kuvaan (tekstiä, piirrosobjekteja, osia toisista kuvista) sekä
• uuden kuvan rakentamisen useasta eri osasta ja näiden osien muokkaamisen toisistaan erillisinä.

Photoshopin käyttäjät tutustuivat jo aiemmin kurssilla säätötasoihin (adjustment layer), jotka toimivat hyvin samalla tavalla kuin varsinaiset tasot.

Tasojen etu on siinä, että niitä voidaan muokata toisistaan erillään. Niitä voidaan poistaa ja lisätä. Tasojen järjestys määrittää sen, miltä lopputulos näyttää. Päällimmäisen tason sisältämä informaatio näkyy kuvassa, alimmalla tasolla jotain voi jäädä piiloon.

Kuvankäsittelyohjelmassa on yleensä olemassa oma ikkuna tasoille (layers), samaan tapaan kuin työkaluvalikolle (tool box). Jos ikkuna ei ole jo valmiiksi näkyvissä, saat sen esille valikosta (esim. GIMPissä Windows > Dockable Dialogs > Layers). Ikkunassa voi mm.

• nähdä kaikki kuvan tasot
• nimetä tasoja (helpottaa työskentelyä, kun tasoja on paljon)
• tehdä tasoista kopioita
• luoda kokonaan uusia tasoja
• poistaa tasoja
• piilottaa tasoja (yleensä silmäkuvake tason nimen edessä)
• vaihtaa tasojen järjestystä
• lukita tasoja toisiinsa (eli esim. jos toisella tasolla olevaa objektia siirretään, niin toisenkin tason kuvasisältö siirtyy samassa suhteessa)
• ryhmitellä tasoja
• tehdä tasosta osittain tai kokonaan läpinäkyvän

Kun kuvaa muokataan, on tärkeää, että juuri oikea taso on aktiivisena eli valittuna Tasot (Layers) -ikkunassa. Tasot-ikkunassa ylin taso on kuvassa päällimmäisenä, alin puolestaan kuvassa pohjimmaisena.

Voit kurkistaa myös videoesittelyjä tasojen perusteista:

• GIMP - Tasot 1, GIMP - Tasot 2 (virtuaaliopetus)
• Photoshop CS3 Tutorial: Layers for Beginners (Nathan C. Ridley) - vanha ohjelmaversio, mutta nämä perusasiat pitävät edelleen paikkansa
• Voit myös lukea Joutsi.com-sivuston kirjoituksen GIMPin tasoista.

Tasot ja tiedostomuoto

Kun kuva tallennetaan kuvankäsittelyohjelman omassa tallennusmuodossa, tasot säilyvät toisistaan erillisinä, jolloin niiden muokkaamista voidaan jatkaa myöhemmin. GIMPissä tämä tallennusmuoto on .xcf, Photoshopissa .psd.

Painatusta tai verkkojulkaisua varten kuva tallennetaan sopivassa tiedostomuodossa (useimmiten jpg, gif tai png). Kuvankäsittelyohjelmasta riippuen voi olla tarpeen yhdistää tasot (Merge) toisiinsa ennen tallennusta julkaisuun sopivassa tiedostomuodossa. Yleiset kuvatiedostomuodot eivät yleensä edes salli tasojen säilyttämistä toisistaan erillisinä, vaan vaativat käyttäjää yhdistämään tasot ennen tallennusta.

Kuvankäsittelyohjelman omat työskentelyyn tarkoitetut tiedostomuodot vievät paljon tallennustilaa, koska ne sisältävät selvästi enemmän tietoa kuin lopullisessa julkaisukelpoisessa kuvassa.

Syvääminen

Tyypillinen tilanne, jossa tasoja käytetään on objektin irrottaminen kuvasta ja siirtäminen toiseen kuvaan tai toiselle taustalle. Syväämisellä tarkoitetaan objektin irrottamista taustastaan. Jälkimmäisessä tapauksessa muu osa kuvasta jää läpinäkyväksi. Vain osa tiedostomuodoista tukee läpinäkyvyyttä, kuten tiedostomuodoista kirjoitellessani mainitsin. Verkkojulkaisuun näistä sopivia ovat PNG ja GIF.

Tässä on taideteoksesta irrotettu kaksi hahmoa ja siirretty ne läpinäkyvälle taustalle. Taustaväri kuvalle määräytyy siis verkkosivun värin mukaan.
Kuva: Antonio del Pollaiolo teoksesta Ercole e l'Idra e Ercole e Anteo käyttäjän Angelus tekemä syvätty versio / Wikimedia Commons

Tässä on täsmälleen sama kuva tallennettuna jpg-tiedostomuotoon, joka ei tue läpinäkyvyyttä. Tallentaminen jpg-tiedostoksi muuttaa kuvan läpinäkyvät osat automaattisesti yksivärisiksi, täyttäen ne yleensä mustalla tai valkoisella.

Valintatyökalujen käyttöä käsittelevässä postissa jo käytiinkin läpi erilaisia kuvan osien tai kuvassa olevien objektien valintaan sopivia työkaluja. Niitä voidaan hyödyntää paitsi kuvan osan muokkaukseen myös syväämiseen.

Objektin voi saada läpinäkyvälle taustalle useillakin eri tavoilla. Yksi tapa on tasojen käyttäminen esim. seuraavasti:

1. Valitse objekti jotain valintatyökalua käyttäen.
2. Kopioi valinta.
3. Luo uusi kuva ja määritä sille luomisen yhteydessä läpinäkyvä tausta eli ei taustaväriä (näkyy kuvankäsittelyohjelmassa yleensä harmaana ruudukkona).
4. Liitä objekti uuteen kuvaan.
5. Nimeä uusi taso Tasot (Layers) -ikkunassa. 
6. Tallenna uusi kuva kuvankäsittelyohjelman omassa tiedostomuodossa, jossa tasot jäävät näkyville (näin kuvaa voidaan tarvittaessa muuttaa myöhemmin).
7. Tallenna kuvasta vielä julkaisuun sopiva versio läpinäkyvyyttä tukevassa tiedostomuodossa.

Suosittelen etsimään juuri omaan kuvankäsittelyohjelmaan soveltuvia ohjeita verkosta!
Esim.

• Läpinäkyvyys. Opi GIMP.

Syväyksen voi tehdä myös näin eli jättää osan objektin ympäristöstä mukaan kuvaan. Tässä esimerkiksi osittain veturin eteen tuleva kyltti tekee siitä jopa välttämätöntä.
Kuva: Alex Alex Lep / Wikimedia Commons. CC BY 2.5.

Tehtävä 10.1

Valitse kuva, jonka julkaisemiseen ja muokkaukseen sinulla on oikeus, ja tee siitä versio, jossa jokin kuvan objekti on yksinään läpinäkyvällä taustalla. Valitse objekti, joka ei ole valittavissa suorakulmio- tai ellipsivalinnalla, vaan jossa on hieman enemmän haastetta. Tallenna kuvasta työversio, jonka tiedostomuotona on xcf tai psd. Tarvitset tätä vielä seuraavassa tehtävässä. 

Tallenna kuvasta blogijulkaisuun sopiva versio. Julkaise blogissa sekä alkuperäinen että muokattu kuva. Kerro, mitä työkaluja ja mitä kuvankäsittelyohjelmaa käytit. Voit halutessasi palauttaa tämän yhdessä seuraavan tehtävän kanssa. 

Huom! Ole tässä tehtävässä tarkkana, että todella palautat kuvasta version, jonka tausta on läpinäkyvä, eikä esim. valkoinen tai musta. Tarkista asia avaamalla tallentamasi kuva uudelleen kuvankäsittelyohjelmassa vielä ennen palautusta.

10.2 Tasot, värin valinta ja taustaväri

Seuraavaksi jatketaan värillisen taustan luomisella. Käytän tilaisuuden hyväkseni esitelläkseni ensin värien määrittelyn eri tapoja.

Värien määrittely kuvankäsittelyohjelmissa

Värin, kylläisyyden ja valoisuuden
 suhdetta esitetään esimerkiksi
tällaisella HSV-väriympyrällä.
Kuva: Wapcaplet. CC BY-SA 3.0.

Kuvankäsittelyohjelmassa on
Värejä voi yksilöidä numeraalisilla arvoilla eri värijärjestelmiin perustuen. Kuvankäsittelyssä tästä on hyötyä esimerkiksi silloin, kun halutaan muuttaa jokin väri toiseksi tai halutaan poimia kuvasta yksittäinen väri käytettäväksi jossain toisessa kuvassa.

Värien määrittelyyn käytetään RGB- ja CMYK-järjestelmien lisäksi sellaisia värien ominaisuuksia kuin sävy, kylläisyys ja valoisuus. Näihin perustuvia värimalleja ovat HSV (hue, saturation, value), HSL (hue, saturation, lightness) tai HSB (hue, saturation, brightness).

• Sävy (hue) on värin ilmeisin elementti, esimerkiksi sininen.
• Kylläisyys (saturation) kertoo värin voimakkuuden tai puhtauden.
• Valoisuus  (value, lightness, brightness) tarkoittaa kaikissa värimalleissa samaa ominaisuutta, mutta värimallista riippuen sitä ilmaistaan hieman eri luvuilla.

Useimmissa kuvankäsittelyohjelmissa värejä voi ilmaista myös HEX-koodilla, joita käytetään värien määrittelyssä verkkosivuilla. Tämän ansiosta esimerkiksi verkkosivuille tulevasta valokuvasta voidaan helposti poimia väri esimerkiksi sivuston otsikoissa tai linkeissä käytettäväksi.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston soihtulogon sininen väri voidaan ilmaista seuraavilla tavoilla:

• CMYK: 1.0, 0.8, 0.0, 0.0
• RGB: 0, 51, 255
• HSV: 228° 100° 100°
• HSL: 228° 100° 50°
• HEX: #0033FF

Kaikki nämä ilmaisut tarkoittavat siis samaa väriä!

Värin valinta kuvankäsittelyohjelmassa

Grafiikkaohjelmissa on useita työkaluja, joissa käytetään tiettyä ennalta valittua väriä, joskus kahta tai useampaakin väriä. Tällaisia työkaluja ovat mm. erilaiset maalaus-, piirto- ja tekstityökalut. 

Työkaluikkunassa ovat yleensä näkyvissä etuala- ja taustaväri (foreground / background color). Oletuksena etualaväri on musta ja taustaväri on valkoinen. Näitä värejä voi muuttaa klikkaamalla väriä työkaluvalikosta ja avaamalla näin väripaletin.

Lyhyt ja selkeä esitys väripaletin käyttämisestä on FAQ TV:n videossa How to select color in GIMP.

Värin valinta valmiista kuvasta

Kuvankäsittelyohjelmassa kuvasta on mahdollista poimia mikä tahansa väri käyttäen siihen tarkoitettua värinpoimintatyökalua (color picker / eyedropper tool). Katso ohjeita työkalun käyttöön Good Creative Academyn ohjevideosta (pääasia tulee jo ensimmäisen 2 minuutin aikana). 

Tehtävä 10.2

Lisää edellisen tehtävän kuva yksiväriselle taustalle. Valitse objektista väri, joka mielestäsi sopisi koko kuvan taustaväriksi ja käytä sitä taustavärinä. Valitse objekti, joka ei ole valittavissa suorakulmio- tai ellipsivalinnalla, vaan jossa on hieman enemmän haastetta.

Julkaise blogissa kuva ennen ja jälkeen työskentelyn. Kerro, mitä työkaluja ja mitä kuvankäsittelyohjelmaa käytit. Kerro samalla, mikä on uudessa kuvassa käyttämäsi taustavärin HEX-koodi. Voit halutessasi palauttaa tämän yhdessä seuraavan tehtävän kanssa.

Bonus: Haluatko lisää haastetta? Valitse tehtävään kuva, jossa joudut rajaamaan henkilön hiuksia tai eläimen turkkia.